"Do not dwell in the past, do not dream of the future, concentrate the mind on the present moment." – Buddha

Buddhan mukaan jos huolehdimme vain tästä hetkestä ei meillä ole mitään murheita. Silloin ei tarvitse miettiä hedelmöittyikö munasolu, kiinnittyykö se kohdun seinämään, tuleeko kuukautiset ja sen mukana suru?

Entä jos koettaisin keskittyä seuraavan 2 piina viikon aikana hetkessä elämiseen. Huomenna keskittyisin akupunktio sessiooni ja tuntisin sen rentouttavan vaikutuksen kehossani. Viikonloppuna nauttisin ystävien ja perheen seurasta tuijottamatta muiden lapsia kateellisena. Keskittyisin vain siihen miten kiva on olla lasten seurassa JUURI sillä hetkellä.

Entä jos en pelottelisi itseäni niillä kauhukuvilla, että minussa olisi jokin vikana emmekä saa lapsia. Koska enhän minä voi sitä tietää.

Entä jos keskittyisin niihin hyviin asioihin mitä minulla on elämässäni ja tekisin esim listaa niistä asioista joita voimme vielä tehdä kun meillä ei ole lapsia. Mitä laittaisin tälle listalle…

-      Voimme nukkua aamulla niin pitkään kun tahdomme

-      Voimme käydä ulkona kavereiden kanssa ja esimerkiksi elokuvissa silloin kun se meille sopii

-      Voimme olla laittamatta ruokaa jos siltä tuntuu ja syödä muroja iltaruuaksi

-      Voimme löhötä sohvalla koko illan ja surffailla tv–kanavalta toiselle

-      Voimme käydä kuntosalilla ja urheilemassa silloin kun tahdomme

-      Voimme matkustaa eksoottisiin kohteisin jotka eivät välttämättä olisi mahdollisia jos meillä olisi lapsia

-      Voin olla itsekäs ja ostaa kalliin kasvovoiteen koska meidän rahat eivät ole kiinni lasten harrastuksissa & päivähoito maksuissa

-      Voin olla riitelemättä aviomieheni kanssa lasten kasvatusteoriosta (ja riidellä vain niistä normi asioista ) 

-      Voin nauttia ystävieni ihanista lapsista täysin rinnoin kun ei tarvitse paimentaa omia (varsinkin pippurisesta kummilapsestani)

Mutta luonnollisesti luopuisin kaikista näistä silmänräpäyksessä jos se tarkoittaisi, että saisimme oman nyytin kotiin…..